Googlaamalla löysin Lääkärilehdestä artikkelin otsikolla Onko tupakoinnin lopettaminen taloudellisesti kannattavaa. Viite lopussa. Netissä vaatii tunnukset. Kopioin tähän johtopäätöksistä lyhennelmän:

Tupakoinnista johtuvat odotetut eliniänaikaiset hoitokustannukset ovat miehillä 72-1 341 e ja naisilla 40-638 e tupakoivaa kohti ikäryhmästä riippuen. Kun tupakointi lopetetaan, näistä kustannuksista voidaan säästää miesten kohdalla 6-1 213 e, kun taas vastaava luku naisilla on 3-557 e. Tupakoinnista johtuvat hoitokustannukset väestötasolla ovat noin 246 miljoonaa euroa. Kustannuksista säästyisi 85 %, jos kaikki tupakoitsijat lopettaisivat tupakoinnin. Säästö on suurin, jos tupakointi lopetetaan “nuorena”.

Lopputulos oli varsin odotettu. Tupakointi kannattaa lopettaa nuorena.

Lääkärilehti
Terveydenhuoltoartikkeli
27 - 31/2006 vsk 61
s. 2985 - 2989
Kirsi Vitikainen, Markku Pekurinen, Urpo Kiiskinen

Kiitoksen Minerva vastauksesta. Elämän exel-traulukon mallintaminen on onneksi edelleen kansantaloustieteilijöiltä kesken.

Jussi

Vastaaminen viipyi, koska tietoa ei ole kovin helppo asiasta löytää. Itsekin olen kuullut, ettei tupakoinnin tai alkoholiongelmien ehkäisy olisi taloudellisesti kannattavaa, vaikka inhimillisesti tietysti on.
Kaivoin lopulta esiin Savuton Helsinki-ohjelman jonka valtuusto hyväksyi viime marraskuussa. Yritin löytää linkkiä, mutten löytänyt ohjelmaa kaupungin sivuilta.

Siinä kuitenkin todetaan Maailmanpankin arvioineen tupakoinnin aiheuttavan terveyshaittojen hoidon kustannuksista n 6-15 %. Helsingin kaupungin osalta tämän mukaan laskien 42-101 miljoona euroa/vuosi. Tähän ei ilmeisesti ole laskettu lisääntyneitä sairauspoissaoloja. Sairaskustannukset myös nousevat kun tupakkasairauksien hoito kehittyy. Keuhkoahtaumatautia esim. diagnostisoidaan ja hoidetaan nykyisin aktiivisemmin kuin aiemmin. Tämän voi tietysti toivoa/arvioida/laskea vähenevän sairaalahoidon tarvetta ja siten kustannuksia. Mutta vaikeaa arvioiminen siis on. Toisaalta tupakoitsijat kuolevat keskimäärin n. 7 vuotta nuorempina. Karkeasti voi siis sanoa, että tupakoitsijat eivät pääse eläkkeelle. Tämä on kustannuksia vähentävää, mutta ikävää.
Alkoholin osalta en löytänyt edes yhtä hyvää lähdettä. Alkoholi aiheuttaa enemmän kustannuksia työssäpoissaoloina ja koko työuran menettämisenä, joten sen suhteen lie niin että kulut voidaan laskea korkeammiksi. Lisäksi alkoholiongelmaiset kuolevat usein kesken työuran, jolloin kustannuksiksi lasketaan menetetyt työvuodet.

Alkoholi aiheuttaa kuluja myös ns. suurkuluttajien kohdalla, ei ainoastaan alkoholiongelmaisten osalta. Kuluiksi voidaan laskea työtehon lasku, ylimääräiset poissaolot yms.

Eli olen kuullut sama arvion, ettei tupakointia taloussyistä kannata torjua, mutta laskelmia en ole nähnyt. Pitäisi kai verrata sairauskuluja + työpäivien menetystä, henkilön menettämään eläketuloon.
Alkoholin suhteen luulen menetettyjen työpäivien ja –vuosien tulevan sairauskuluja kalliimmaksi.

Minerva

Yhden huomion olen tehnyt omakohtaisesta elämästä. Terveellisen ruokavalion hankkiminen kiireen keskellä on huomattavasti haastavampaa pienessä maaseututaajamassa kuin Tampereella tai Helsingissä, missä aiemmin asuimme. Pienten kauppojen kapeat valikoimat ovat yllättävän valmisruokakeskeisiä. En ole kuullut muutoin niin toimeleiaisen kansanterveyttä vaalitien kiihko-dosenttien juuri kiinnittäneen asiaan huomiota. Kysynnän ja tarjonnan laitkaan eivät aina toteudu kylätasolla kun osti ja hyllymetripäätökset tehdään varsin kaukana kuluttajista ja kuluttajayhteydessä toimivista kaupan työntekijöistä.

Jussi Lähde Hikiä jussi.lahde@rssemail.com