Yksi kaupunki pääkaupunkiseudulle
Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kuntarajat ovat pääkaupunkiseudulla tulleet yhä keinotekoisemmaksi. Yhdessä kunnassa asutaan, toisessa käydään töissä, kolmannessa käytetään kauppapalveluja, ja neljännessä urheillaan. Asukkaan kannalta kuntarajan ylittämistä ei enää edes huomaa.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun hallinto laahaa jäljessä. Se ei olisi niin vaarallista, ellei naapurikunnissa olisi erilaisia käsityksiä siitä, miten aluetta tulee kehittää. Yksi panostaa joukkoliikenteeseen, toinen on rakentanut autokaupunkia. Yksi on pyrkinyt sijoittamaan suuret kauppaliikkeet hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän, toinen tarjoaa niille vapaita rakentamisalueita pelloilta. Naapurukset ovat vetäneet köyttä myös hyvätuloisten asukkaiden houkuttelusta – ja kenen käteen jää mustapekka: sosiaalista asuntotuotantoa tarvitsevat, vähätuloiset, maahanmuuttajat.
Ikävintä jälkeä on puuttunut yhteistyö tehnyt liikenteessä ja kaavoituksessa. Espoon metroratkaisu on nyt poistamassa yhden suurista ongelmista – henkilöautojen yhä kasvavan virran Helsingin niemelle. Lentokenttäraide toivottavasti tuo helpotusta Vantaan suuntaan. Kun työpaikkarakentamista on ammuttu haulikolla kehäteiden varteen, jäljet näkyvät suurissa päivittäisissä liikenneruuhkissa.
Asukkaiden kannalta ei naapurikuntien välinen kilpailu ole tuonut parempaa pääkaupunkiseutua – vaan huonomman. Yhteensopimaton joukkoliikenne tai ruuhkaiset reitit ovat tästä esimerkkinä.
Eikö olisi aika alkaa jo kehittää yhden pääkaupungin strategiaa? Se ei synny hetkessä – kaupunkien yhdistäminen voi viedä 10-20 vuotta. Mutta eikö tavoitteena pitäisi olla, että Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen olisivat yksi kaupunki? Voittajana tässä olisivat pääkaupunkiseudun asukkaat ja ympäristö. Liikenne, asuminen ja työpaikat suunniteltaisiin kokonaisuutena, sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja virkistyspalvelut tuotettaisiin yhteisesti, luonto- ja virkistysalueet katsottaisiin niin että ne palvelevat koko aluetta. Myös kouluille ja oppilaitoksille koko pääkaupunkiseutu on luonteva aluekokonaisuus.
Nopeasti kasvavien rakennuskustannusten ja asuntohintojen aikana erityistä huomiota pitäisi nyt kiinnittää edullisen asuntotuotannon syntyyn pääkaupunkiseudulla. Myös tässä alueen katsominen kokonaisuutena helpottaisi.
Olen huomannut, että pääkaupunkiseudun yhteistyötä tarkastellaan usein hallinnon näkökulmasta. Olisi aika muuttaa näkövinkkeliä asukaslähtöiseksi: missä kaikissa asioissa alueen asukkaat hyötyisivät yhtenäisemmästä hallinnosta? Tärkeää yhteisessä pääkaupungissa olisi myös demokratia: nyt erilaiset aluehallinnon elimet ovat välillisiä, eivätkä asukkaat voi suoraan valita niihin edustajiaan. Kuinka moni esimerkiksi tietää, kuka YTV:tä johtaa? Olisi yksinkertaisempaa, että koko pääkaupunkiseudulla olisi yhteinen kaupunginvaltuusto, jonka päätöksenteko on läpinäkyvää ja johon asukkaat valitsevat suoraan edustajansa.
Puoluepamput näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että eduskuntavaalien 2007 jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan otetaan pääkaupunkiseudun kehittäminen yhdeksi painopisteeksi. Toivottavasti tavoitetaso ei kuitenkaan jää liian alhaiseksi. Nyt voisi käynnistää valmistelun kuntien yhdistämisestä, ja pääkaupunkiseutu voisi näyttää mallia muulle maalle siinä, että kaikkialla Suomessa kuntaverkko on liian pirstoutunut.