Elus ja terve / Alive and kickin’
Näin siitä huolimatta, että blogi on ollut alkukuusta asti hiljaa. Katsauksenomaisesti kerrottakoon, että viimeisten reilun parin viikon aikana on tapahtunut mm. seuraavaa:
- Olen tainnut innostua joogasta.
- Olen istunut Starin ulkokannella matkalla Helsinkiin ja katsellut muuttolintuja. Jo se, että olen ylipäänsä tarjennut istua ulkokannella, tarkoittaa sitä, että on kevät!
- Olen käynyt Draamateatterissa katsomassa Andrus Kivirähkin sukututkimusta sivuavaa näytelmää Vombat ja oppinut käsiohjelmasta viroksi ja Wikipediasta suomeksi, keitä ovat nadu/nato, küdi/kyty ja nääl/näälä.
- Olen käynyt juhlimassa ystäväni synttäreitä.
- Olen viettänyt varsin lepäilypainotteisen pääsiäisen Helsingissä.
- Olen innostunut kirppiksistä löytäen niiltä jo verhoja, tyynynpäällisiä, laukun, takin ja punaisen pompulahuivin tulevaa kuoroesiintymistä varten.
- Olen käynyt ystäväni K:n kanssa ekaa kertaa KUMUssa, mikä pyyhki unholaan nolouteni siitä, etten ollut vielä koskaan varsinaisesti käynyt siellä, vaikka asun melkein sen naapurissa.
* KUMUn edustalla keskellä KUNSTia. *
- Olen jännännyt telkkarin ääressä puolen Viron tavoin, mikä on Laululahing-ohjelman viimeinen finaaliin pääsevä kuoro, ja iloinnut siitä, että se osoittautui toisen ystäväni K:n kuoroksi.
- Olen harjoitellut oman kuoroni kanssa aiemmin mainittua ja vielä toistakin esiintymistä varten yhdistäen liikkeet ja laulun sointuvaksi ja sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi.
Tällä hetkellä vietän yhtä aamuseitsemän herätystä lukuun ottamatta rauhallista päivystysviikonloppua suunnitellen laittautuvani passikuvakuntoon, sillä Ida-Virumaan matkamme näyttää sittenkin vievän rajan yli Venäjälle. Passikuvan päälle voisi vielä lenkkeillä ja vaikka vähän siivoillakin, sillä illalla aion emännöidä ystäväni A:n ensivierailua Tallinnan-kotiini. Kauan se kesti ja aika tiukille meni, mutta parempi myöhään…
- T. joka on puuhaillut näköjään taas vaikka mitä
