A. Sytytystulpat
Ennenvanhaan (60-70 luvulla) tulpat olivat hyvinkin erilaatuisia. Valmistajatkin taisivat olla myös melko kirjavaa joukkoa.
Joskus esiintyi ohipuhallusta keraamin ja tulpanrungon välistä. Jokus taas tulpan sivuelekrodi oli katkennut muutaman ajokerran jälkeen. Toisen kerran kupariydintulpan keskielekrodi paloi niin, että keramiikassa oli syvä onkalo. Sytytyskipinävuotoja esiintyi usein. Pimeässä näki, kun kannen ja tulpan välillä kipinöi. Se oli sitä aikaa, jota ei kannata kaipailla!
Tuohon aikaan kun moottori rupesi oikuttelemaan, niin ensimmäiseksi vaihdettiin tulpat. Toisin on nykyisin.
____________________________________________________________________
Nykyisin ei laadukkas sytytystulppa hajoa tai ole viallinen. Tulpan rikkoo pikemminkin joku ulkoinen tekijä. Mikäli moottorissa on vikaa, pelkä tulppien vaihto ei poista ongelmia kuin hetkeksi. Tulisi siis etsiä syytä tulppien rikkoontumiseen/ tukkeutumiseen/ nokeen/ karstaan.
Yleisimpiä syitä tulpan rikkontumiseen ja toimattomuuteen:
- Yleisin on asennusvirhe (n. 60%).
- Liian laiha polttoaine-happiseos.
- Sytytyksen ajoitus on liian aikainen.
- Karstaa sylinterissä tai männässä (nakutus, hehkusytytys).
- Kannentiiviste vuoto sylinteriin kostuttaa tulpan ja aiheuttaa röpöttävää käyntiä etenkin moottorin ollessa kylmä.
- Sytytystulpasta johtumaton moottorivika, joka on rikkonut tulpan (n. 38%).
- Väärin valittu tulppa tai tulpan lämpöarvo (n. 2%).
- Liian pitkä tulpanvaihtoväli.
Lisätietoa tulpista osoitteessa http://www.ngk.fi