Ne turvavälit!
Tänä aamuna on taas kerran Kuopion ohittavalla moottoritiellä rytissyt ketjukolari. On ylipäätänsä pieni ihme, ettei rytise useammin. On kyllä joskus meno niin villiä kuin lännessä aikoinaan.
Moottoritiellä ajetaan tappituntumalla tuhatta ja sataa. Ohitellaan ennen poistumis ramppia ja kun on päästy ohi, niin puskureita ja liikenteen jakajaa hipoen pois moottoritieltä, niin että sora pölähtää.
Sitten vielä näyttää oleva enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun edessä on pienempi auto, niin ohi on päästävä hinnalla millä hyvänsä. Vaikka tämä pienmpi auto ajaa nopusrajoitusten sallimaa nopeutta, eikä siis köröttele missään nimessä alinopeutta.
Mutta kun pienempi auto on ikään kuin punainen vaate, niin taistelu henki viriää oitis. Minkäpäs sille teet. On vain laitettava kädet ristiin, kun pääsee ehjänä perille. Ei siinä voi muuta enää tehä. Kaikki voitava on tehty!
Muuten, jos saisi automaattisen nopeuden valvonta-kameratutkan pienempään autoon, vaikkapa auton käyttömaksua vastaan, niin olisi valtion rahahuolet pian pois -ja kävelymiehiä tien varret täynnä.
Muistetaampa olla tien päällä hötkyilemätä ja jätetään riittävät turvavälit.