Torstaina, Kesäkuun 19. 2008
Alkaa olla se hetki vuodesta, kun pakataan kimpsut ja kampsut, anopit, kissat ja koirat autoon ja suunnistetaan maaseudun rauhaan. On tärkeää, että auton kuorma on kaikin puolin tasapainossa ja suksiboksiin katolle pakataan vain kevyttä vaatetavaraa.
Ennen matkaa tarkastetaan moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen määrä. Pissapojan säiliö täytetään ”tebosetillä” ja polttoainetankki sikakalliilla bensalla tai diiselillä. Tarkistetaan kaikki rengaspaineet -myös vararenkaasta. Kun valotkin ovat kunnossa ja raivoraitis kuski on vesiselvä, niin kaikki alkaa olla matkaa varten niinkun pitääkin.
Rattiin tietenkin istutetaan porukan kokenein ja turtahermoisin kuski. Kiire ja hosuminen jätetään sinne kaupunki kaksioon. Suunnitellaan lepotautot sopivin aikavälein. Otetaan rennon lupsakka ajoasento ja niin eikun baanalle ja menoksi.
Keskiviikkona, Kesäkuun 4. 2008
Kesä on vihdoinkin saapunut pohjolaan. Tienpäälle on ilmestyneet joka keväiset, vasta kortin saaneet kokemattomat kuljettajat.
Mistä sitten erottaa vasta kortin saaneen, kokemattoman kuljettajan? Se muuten näkyy kauas, eikä sitä voi peitellä karvanopilla, eikä uudella lippiksellä -eikä Diorin aurinkolaseilla! Heidän käytöksensä on kuin keväisen vasikan kirmailu ensimmäisenä laidunpäivänä!
Vasta kortin saaneen liikennöinti on joustamatonta ja toisten huomioon ottamatonta. Tilaa ei anneta ja ohi pyritään vaika pientareita pitkin. Kaistaa vaihdetaan sivuilleen vilkuilematta. Ohituksiin lähdetään takaatulijoista piittaamatta.
Vaikka heitä ei näkisi liikenteessä, jäljet asfaltissa kertoo öisen kokemattoman kuljettajan vierailusta seutukunnalla. Siellä isän uusi Bemari on jotunut suoriutumaan painovoimaa ja kitkaa uhmaavista rajuista manöövereistä.
Jokainen meistä on ollut alussa nuori ja kokematon kuljettaja. Vasta vuosien ajokemus on tuonut liikenteen pelisilmää ja toiset huomioon ottavaa liikenne käyttäytymistä. Sitä ei saa muuten kuin ajamalla ja ikuisen oppimisen kautta. Joillekkin liikenteen pelisilmää ei kehity koskaan.
Lopuksi vielä kiitos ja kumarrus! Olen puhaltanut muutaman viikon sisällä kaksi kertaa poliisin alkometriin. Yhteiskunta pitää tällä tavoin huolta meistä tavallisista tallaajista ja tien käyttäjista karsimalla juoppoja pois liikenteen seasta. Nykyisessä liikenteessä on tarpeeksi selviytymistä selvinkin päin. Ei siellä humalaisia enää sekaan tarvita.